- Ihmiset on saatava jonoista hoitoon ja kuntoutukseen ajoissa!
- Etähoito ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet osaksi terveydenhuoltoa heille, jotka niitä voivat hyödyntää, lähihoidon rinnalle vaihtoehdoksi.
- Ei maakuntaverolle, ei uutta verotuksen byrokratiatasoa.
Ajoissa hoitoon ja kuntoutukseen
Kuuloalan työssäni tapaan ympäri Suomea ihmisiä, joilla on kuulonalenema. Joukossa on kuntoutuksen avulla elämänlaatunsa takaisin saaneita. Mutta tapaan myös heitä, joiden kuulo-ongelmat ovat jo päässeet kehittymään liian pitkälle. Ennaltaehkäisy ja laadukas kuulonkuntoutus on panostus hyvinvointialueen väestön toimintakykyyn. Ihmisten hoitaminen ja kuntoutus ajoissa kannattaa - sen lopullinen hintalappu on pienempi kuin jonoissa seisomisen. Pätee myös muihin aloihin kuin kuuloalaan, mutta käytän sitä esimerkkinä.
Jos sinnittelee hoitamattoman aistivamman kanssa on edessä usein iästä riippumatta uupuminen, jonka jälkeen masentuminen on todellinen uhka. Ei saa selvää mitä radiossa sanotaan tai jää kotiin tapaamisista, koska ei saa selvää mitä keskustelussa sanotaan. On tylsä tunne, kun huomaa nauravansa väärissä kohdissa tai nauraa porukan mukana, muttei tiedä mille nauretaan. Kuuloliitto arvioi Suomessa olevan 800 000 henkilöä, joilla on jonkin asteinen kuulonalenema. Minä olen yksi heistä, mutta kuuloni on kuntoutettu sisäkorvaistutteilla ja siksi pystyn toimimaan työssäni sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Tutkimusten mukaan erityisesti ikäihmisillä masennuksen lisäksi muistisairauksien riski kasvaa virikkeiden vähentyessä. Toisaalta mitä ei kuule, sitä ei todellakaan voi muistaa. Työikäisillä tulee työssäjaksamisen haasteita ja lapsilla ei niin hyvin sujuneen kuntoutuksen hintana on usein käytöshäiriöt ja/tai alisuorituminen opinnoissa.
Summa summarum: Ihmiset on saatava jonoista hoitoon ajoissa. Yhteiskunnalle on kestämätöntä ja kallista, jos liitännäisvaikutusten annetaan kehittyä pahaksi. Kuulopuolella ensikuulolaitteiden sovitukset on jo osin ulkoistettu yksityiselle sairaaloiden keskittyessä haastavampiin kuulonkuntoutuksiin. Palvelusetelin kanssa ikäihminen pääsee nopeammin hoidettavaksi. Päähoitovastuu on toki edelleen julkisella puolella.
Oman osaamistaustani ja kokemuksieni vuoksi haluan todella olla mukana kehittämässä Pirkanmaan alueen sotepalveluja. Meidän on saatava ihmiset iästä riippumatta ajoissa hoitoon ja kuntoutukseen. Minua kiinnostaa myös digitaalisen etähoidon kehittäminen heille, jotka sitä kykenevät käyttämään, lähihoidon rinnalle. Pitää myös muistaa, laadukkaiden palveluiden perustana on hyvinvoiva ja jaksava henkilökunta. Hekään eivät jaksa uupuneina.
Ulla Konkarikoski, aluevaaliehdokas, Valkeakoski
P.S. Jos huomaat kuulossasi ongelmia, etene ja toimi. Seulonta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta saa lähetteen. Älä jää odottamaan.
Jos sinnittelee hoitamattoman aistivamman kanssa on edessä usein iästä riippumatta uupuminen, jonka jälkeen masentuminen on todellinen uhka. Ei saa selvää mitä radiossa sanotaan tai jää kotiin tapaamisista, koska ei saa selvää mitä keskustelussa sanotaan. On tylsä tunne, kun huomaa nauravansa väärissä kohdissa tai nauraa porukan mukana, muttei tiedä mille nauretaan. Kuuloliitto arvioi Suomessa olevan 800 000 henkilöä, joilla on jonkin asteinen kuulonalenema. Minä olen yksi heistä, mutta kuuloni on kuntoutettu sisäkorvaistutteilla ja siksi pystyn toimimaan työssäni sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Tutkimusten mukaan erityisesti ikäihmisillä masennuksen lisäksi muistisairauksien riski kasvaa virikkeiden vähentyessä. Toisaalta mitä ei kuule, sitä ei todellakaan voi muistaa. Työikäisillä tulee työssäjaksamisen haasteita ja lapsilla ei niin hyvin sujuneen kuntoutuksen hintana on usein käytöshäiriöt ja/tai alisuorituminen opinnoissa.
Summa summarum: Ihmiset on saatava jonoista hoitoon ajoissa. Yhteiskunnalle on kestämätöntä ja kallista, jos liitännäisvaikutusten annetaan kehittyä pahaksi. Kuulopuolella ensikuulolaitteiden sovitukset on jo osin ulkoistettu yksityiselle sairaaloiden keskittyessä haastavampiin kuulonkuntoutuksiin. Palvelusetelin kanssa ikäihminen pääsee nopeammin hoidettavaksi. Päähoitovastuu on toki edelleen julkisella puolella.
Oman osaamistaustani ja kokemuksieni vuoksi haluan todella olla mukana kehittämässä Pirkanmaan alueen sotepalveluja. Meidän on saatava ihmiset iästä riippumatta ajoissa hoitoon ja kuntoutukseen. Minua kiinnostaa myös digitaalisen etähoidon kehittäminen heille, jotka sitä kykenevät käyttämään, lähihoidon rinnalle. Pitää myös muistaa, laadukkaiden palveluiden perustana on hyvinvoiva ja jaksava henkilökunta. Hekään eivät jaksa uupuneina.
Ulla Konkarikoski, aluevaaliehdokas, Valkeakoski
P.S. Jos huomaat kuulossasi ongelmia, etene ja toimi. Seulonta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta saa lähetteen. Älä jää odottamaan.
ETÄHOITO JA DIGITALISAATIO
Olen työssäkäyvä perheenäiti, jolla on ollut syntymästä saakka vaikea kuulovamma. Myös molemmilla pojillani on perinnöllinen kuulovamma ja tavalliset kuulolaitteet käytössä. Taysin kuulokeskus on siis tullut hyvin tutuksi jo reilun 40 vuoden ajalta.
Kolme laitekäyttäjää ja kuusi laitekorvaa tarkoittaa joka vuosi useampia visiittejä kuulokeskuksessa. Matka-aikaa, parkkipaikan metsästystä, odotusta aulassa, ammattilaisten tapaamisia ja poikien visiittien jälkeen ravintolan kautta kotiin - paljon asioita yhteen päivään. Näihin otan joko palkallisen lomapäivän tai palkattoman vapaan, koska käyntimatkoihin menee aikaa ja kuulotestien sekä ammattilaisten tapaamisen jälkeen on kohtuullisen naatti.
Miten digihoitomallit voisi meidän perhettä auttaa? Me kaikki kolme voisimme kotoa käsin tehdä kuulolaitteen ja siihen liitetyn sovelluksen avulla kuulotestin. Joissakin laitemalleissa on myös etäsäätöohjelmia, jolloin myös laitteiden säätöjä varten voi ottaa etäyhteyden sovittuna aikana ja laitteiden asetukset sekä vahvistukset trimmataan kohdilleen.
Kuulovammaisille on tuttuja kontrollikäynnit, joissa todetaan tilanteen pysyneen ennallaan, eikä säädöille ole tarvetta. Tämä säästäisi sekä omia että yhteiskunnan voimavaroja, jos kotoa käsin tehdyllä testillä todetaan: kaikki hyvin. Toki lähipalvelua pitää tarjota heille, joilla ei digiloikkaan ole mahdollisuutta, mutta tämä olisi resurssien viisasta käyttöä.
Kolme laitekäyttäjää ja kuusi laitekorvaa tarkoittaa joka vuosi useampia visiittejä kuulokeskuksessa. Matka-aikaa, parkkipaikan metsästystä, odotusta aulassa, ammattilaisten tapaamisia ja poikien visiittien jälkeen ravintolan kautta kotiin - paljon asioita yhteen päivään. Näihin otan joko palkallisen lomapäivän tai palkattoman vapaan, koska käyntimatkoihin menee aikaa ja kuulotestien sekä ammattilaisten tapaamisen jälkeen on kohtuullisen naatti.
Miten digihoitomallit voisi meidän perhettä auttaa? Me kaikki kolme voisimme kotoa käsin tehdä kuulolaitteen ja siihen liitetyn sovelluksen avulla kuulotestin. Joissakin laitemalleissa on myös etäsäätöohjelmia, jolloin myös laitteiden säätöjä varten voi ottaa etäyhteyden sovittuna aikana ja laitteiden asetukset sekä vahvistukset trimmataan kohdilleen.
Kuulovammaisille on tuttuja kontrollikäynnit, joissa todetaan tilanteen pysyneen ennallaan, eikä säädöille ole tarvetta. Tämä säästäisi sekä omia että yhteiskunnan voimavaroja, jos kotoa käsin tehdyllä testillä todetaan: kaikki hyvin. Toki lähipalvelua pitää tarjota heille, joilla ei digiloikkaan ole mahdollisuutta, mutta tämä olisi resurssien viisasta käyttöä.
EI MAAKUNTAVEROLLE
Suomalainen verojärjestelmä on jo nyt riittävän monimutkainen ja -tahoinen. Kunnilta poistuva soteosuus voidaan kerätä valtionveroissa ja jyvittää eri alueille. Maakuntavero on liian helppo keino nostaa veroja ja toisekseen, jos veropotti loppuukin jonain vuonna kesken, sitä ei voi mistään saada lisää, koska kunnat eivät enää rahoitukseen osallistu puskurina. Hyvinvointialue ei voi ottaa lainaakaan, joka olisi vasemmiston perinteinen ratkaisumalli.
Valtion keräämänä veropotti voidaan jyvittää maakunnille ja sieltä voidaan jättää osuus, joka tunnetaan nyt kuntarahoitusaikana termillä kalliin hoidon tasaus, jolla mahdollisen alueellisen kriisin avulla maakuntaa voidaan tukea. Ongelmana on myös Helsingin erityisalue - siellähän ei maakuntaa ole, jolloin sen alueen asukkaita verotettaisiin eri tavalla.
Valtion keräämänä veropotti voidaan jyvittää maakunnille ja sieltä voidaan jättää osuus, joka tunnetaan nyt kuntarahoitusaikana termillä kalliin hoidon tasaus, jolla mahdollisen alueellisen kriisin avulla maakuntaa voidaan tukea. Ongelmana on myös Helsingin erityisalue - siellähän ei maakuntaa ole, jolloin sen alueen asukkaita verotettaisiin eri tavalla.