Olen ilahtunut siitä, että Valkeakosken kaupungin rakennusvalvonnassa on otettu käyttöön www.lupapiste.fi rakennuslupien hakuun ja käsittelyyn. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston sekä lautakuntien esityslistoja ja pöytäkirjoja on voinut seurata jo vuosia netistä. Minulle on tuttu myös kouluissa on Wilma-järjestelmä, joka ei ihan aina tuo iloa, kun kesken työpäivän sähköposti sanoo: *pling* ja Wilmassa odottaa esimerkiksi unohtuneista läksyistä tuntimerkintä. Mutta paljon parempi se on kuin paperinen reissuvihko, joka olisi lasten toimesta välillä hukassa ja "hukattu". :)
Paperia, paperia, vielä enemmän paperia Meillä on kaksi poikaa, joista molemmat ovat käyneet päiväkotia ja nyt koulua Valkeakoskella. Ei ole ihan yhden käden sormilla laskettavissa ne paperit, joita päiväkodin/koulun ja kodin välillä liikkuu vuosittain. Miksi näitä ei ole sähköistetty? Säästäisi aikaa, energiaa ja hermoja, kun ei tarvitsisi etsiä sitä koulukuvauslappua tai lapsen tietojen ilmoituskorttia, kun vastaanottava henkilö ystävällisesti muistuttaa deadlinen lähestymisestä Wilman välityksellä. Toki paperinen versio tarvitaan heille, joilla ei sähköisen asioinnin mahdollisuutta ole, mutta me ruuhkavuosia suorittavat arvostaisimme varmasti vaivattomuutta ja helppoutta. Opettamisen ja oppimisen muutos Valkeakosken kaupunki on saanut Opetushallitukselta hankerahaa TVT-tutoropettajien kouluttamiseen. Opettajien digiosaaminen on heikoissa kantimissa ja siihen halutaan muutosta. Valtio avustaa tutoropettajia hankkeen kautta Suomessa yhteensä 7,5 miljoonalla eurolla. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä on kuitenkin todennut: "Pelkällä valtion rahalla ei selvitä, vaan kuntienkin edellytetään satsaavan." Sähköisiä satsauksia Ensi valtuustokaudella olisi hyvä miettiä, onko käytettävissä valmiita palveluja asioiden sujuvoittamiseksi, siis kehumani lupapiste.fi-palvelun kaltaisia. Erilaisten valmiiden sähköisten palveluiden tutkimiseen, käyttöönottoon kaupungissamme olisi oltava osaamista ja pelimerkkejä. Opetuksen ja oppimisen digitalisaatioon on satsattava myös opetustoimen rahoituskehyksen ulkopuolelta varoja. Pidetään Koskin lapset ja opettajat digikehityksen kärjessä myös hankerahoituksen loputtua! Ulla
0 Comments
Mainitsin ensimmäisessä blogitekstissäni, että kahden ystäväni ja allekirjoittaneen laatima mielipidekirjoitus oli sysäys suurelle edistysaskeleelle kuuroutuneiden aikuisten hoidossa sisäkorvaistuttein. Kirjoitus julkaistiin v. 2014 keväällä ja eduskunnassa nousseen välikysymyksen jälkeen loppuvuodesta 2014 alkoi sairaaloissa tapahtua - työikäisiä aikuisia kutsuttiin leikkaukseen! Tässä mielipidekirjoituksemme:
Tasa-arvoa sisäkorvaistutteisiin Hoidetaanko huonoa näköä yhdellä linssillä? Saako henkilö, jolta on jalat amputoitu vain yhden proteesin? Kuuroutunut tai vaikeasti huonokuuloinen aikuinen saa kuuloa palauttavan sisäkorvaistutteen eli implantin pääsääntöisesti vain yhteen korvaan. Poikkeuksena ovat erityiset syyt, esimerkiksi kuurosokeus. Lapset ovat oikeutettuja kahteen implanttiin. Turussa ja Tampereella on leikattu implantteja myös aikuisille toiseen korvaan, vaikkei erityissyitä olisikaan. Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa tietojemme mukaan näin ei ole. Tavalliset kuulolaitteet saa molempiin korviin. On kummallista, jos kuuroutuneen pitää muuttaa toiseen sairaanhoitopiiriin saadakseen parempaa hoitoa. Erikoissairaanhoidon kriteerien pitää olla samat koko maassa. Suomessa on 664 aikuista, jotka ovat saaneet implantin avulla paluun äänten maailmaan. Tästä joukosta istutteen on saanut molempiin korviin vain 45 aikuista, heistä valtaosa on kuurosokeita tai muun erityissyyn takia leikattuja. Molemminpuolinen kuulo on tärkeää - kahden korvan avulla pärjää ja jaksaa paljon paremmin. Kuulovamma on sosiaalisesti eristävä vamma. Huulilta lukeminen ja huonon kuulon kanssa pinnisteleminen on fyysisesti äärettömän raskasta, niska-hartiaseudun vaivat ovatkin yleisiä. Masennus ja syrjäytyminen ovat todellisia riskejä. Suuntakuuloa ei voi olla ilman kahta korvaa. Vaikka implantti maksaa paljon, raha säästetään pian takaisin. Paremman kuulon avulla työikäinen aikuinen pysyy veronmaksajien rivissä sairaseläkkeen sijaan. Tuplaimplantoidut pärjäävät monissa tilanteissa ilman tulkkausta. Monissa töissä tarvitaan myös vieraita kieliä, joissa hyvä kuulo on tarpeen. Vaadimme alueellista tasa-arvoa molemminpuolisiin implanttileikkauksiin. Implantti myös toiseen korvaan niille, jotka sitä haluavat! Jaana Linna, Helsinki, 1 implantti, työelämässä Ulla Konkarikoski, Valkeakoski, 2 implanttia, työelämässä, 2 lapsen äiti Katja Vis, Porvoo, 1 implantti, työelämässä, 4 lapsen äiti Useampi ystäväni on todennut, että minun pitäisi olla vapaaehtoisjärjestö- ja urheiluseuratyön lisäksi vaikuttamassa politiikassa. Suurin ongelmani oli se, että minkä puolueen riveihin lähtisin, koska en halua toimia sitoutumattomana. En ole itse asiassa koskaan äänestänyt ketään, joka on ollut sitoutumaton. Olen ajatusmaailmaltani keskioikealla oleva liberaali. Valkeakosken puoluekarttaa katsoessani toiseksi suurin puolue tuntui parhaalta kanavalta vaikuttaa. Mikäli en pääsisi läpi valtuustoon, niin sitten pääsen joka tapauksessa vaikuttamaan taustalle.
Minulla on 22 vuoden historia kuulovammaisten asioiden hoitamisesta valtakunnallisella ja Euroopan tasolla. Suurin saavutukseni kuulovammaisasioissa on varmasti aikuisten työikäisten molempien korvien sisäkorvaistutehoidon alku Suomessa. Kirjoitin kahden ystäväni kanssa mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin lähes kaikissa valtakunnan päälehdissä keväällä 2014. Tämä johti siihen, että eduskunnassa tehtiin asiasta välikysymys, johon silloinen sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovinen vastasi. Melko pian tämän jälkeen huomasimme iloksemme, että sairaalat ryhtyivät leikkaamaan sisäkorvaistutteita kahteen korvaan niitä tarvitseville työikäisille aikuisille! Samalla tavalla, järkevästi asioita punniten ja perustellen lupaan hoitaa kunnallispoliitikon työnsarkaa, jos saan äänestäjien luottamuksen ja mandaatin kaupunginvaltuustoon. Lupaan joka tapauksessa toimia taustavaikuttajana Valkeakosken kokoomuksessa. Ulla |
KIRJOITTAJAKokoomuksen kuntavaaliehdokas, ehdokasnumero 14 ARKISTO |