Kaikenlainen yhdistystoiminta ja ihmisten yhdessä tekeminen on hyvinvoinnin ja mielekkyyden lähde. Olen töissä toiminnanjohtajana järjestössä, joka on julkisia palveluja hyvin täydentävää kolmatta sektoria. Tällä työllä todella kokee olevan merkitystä, kun näkee vertaistuen voiman ja kuinka pienen lapsen silmät syttyvät, kun esittelen sisäkorvaistutteitani hänelle. Samana päivänä hän näkee myös saman ikäisiä istutteen käyttäjiä. On nimittäin todella kurja tunne luulla olevansa maailman ainoa, joka ei ihan aina kuule. Yhdistyksemme slogan onkin: "Yhdessä olemme enemmän."
Kulttuurin kehdossa Kokoontumisen mahdollisuuksia luo myös kulttuuritoiminta, joka on Valkeakoskella erityisen vireää. Eniten väkeä määrällisesti keräävät varmasti Työväen musiikkitapahtuma sekä teatterit niin kesällä kuin talvikaudellakin. Näihin tullaan myös pitkän matkan päästä, joten niihin satsatut tukieurot poikivat työtä myös laajemmin esimerkiksi majoitus- tai ruokapalveluja tarjoaville yrityksille. Ja kyllä ihan tavallisessa ruokakaupassakin huomaa, koska musarit ovat käynnissä. Liikuntaan satsaaminen kannattaa monelta kantilta Myös liikuntapaikkojen ylläpito on terveyttä ylläpitävää, jossa pienillä satsauksilla saadaan merkittävä määrä kansanterveyttä. Olen ilolla seurannut, että esimerkiksi frisbeegolf on hienossa suosiossa Valkeakoskella, kaupungin tuella on rakennettu radat niin Eerolaan kuin Korkeakankaalle. Liikunta tuo paikkakunnalle euroja myös ulkopuolelta. Erilaiset säbä-, jalkapallo-, tanssi-, voimistelu-, agility-, koiranäyttely- ym. tapahtumat tuovat kaupunkiin uusia vierailijoita. He tuovat paitsi hetkellisiä euroja, saattavat nähdä kuinka hieno paikkakuntamme on vesien, harrastusten ja kulttuurin äärellä ja kuitenkin lähellä niin Hämeenlinnaa kuin Tamperettakin. Joku heistä voi todeta, että haluaa muuttaa Valkeakoskelle, jossa on hienot mahdollisuudet kulttuuriin, liikuntaan ja muihin harrastuksiin. Tänne ei tulla sammaloitumaan. P.S. Jos et halua la 8.4. sammaloitua, niin poikkea vaalikahveille Citymarketin aulaan klo 11-13. Siellä on mahdollista kohdata myös minut n. 12.40 saakka, ennen kuin siirryn Tehtaan kentälle talkoilemaan Valkeakosken Nappulaliigan järjestämän Citymarket-turnauksen merkeissä. Ulla
0 Comments
Vaalikampanjani aikana olen keskustellut monien kanssa, siitä ettei demokratia heidän mielestään toimi. Olisiko siis aika uudistaa päättäjiä vai mikä neuvoksi? Tällä hetkellä Valkeakoski noudattaa kaikilla sektoreilla kunnallisessa päätöksenteossa virkamiesjohtoista työtapaa eli lautakuntamallia. Siinä virkamies tulee lautakuntaan päätösehdotuksen kanssa ja välillä tuloksena on juuri keskusteluissa koettu demokratian puute. Entäpä jos tätä toimintatapaa muutettaisiin? Oletko kuullut paikasta nimeltä Kempele? Moni tietää Kempeleestä ehkä Juha Sipilän, pääministerimme. Ehkä olet myös ajanut Lapin reissuilla ostoskeskus Zeppelinin kautta. Mutta oletko kuullut, että tuo Oulun kainalossa oleva reilun 17000 asukkaan kunta on muuttanut kunnallisen päätöksenteon tapaa? Uudessa mallissa osa lautakunnista on muutettu valiokunniksi. Ja Kempeleen kuntalaiset, virkamiehet ja kunnan päätöksentekijät jopa tykkäävät muutoksesta! Valiokuntatyöskentely eroaa lautakunnasta siten, että virkamies ja demokratian perustein valitut ehdokkaat käyvät keskustelua, jonka pohjalta päätösmalli syntyy. Ei enää virkamiesvetoisia päätösehdotuksia ja vähemmän valituksia. Olisiko tämä kokeilun arvoista myös muissa Suomen kunnissa? Vaikkapa meillä Valkeakoskella? Video Kempeleen vanhan ja uuden mallin eroista: Jos kiinnostuit aiheesta lisää, lue Kuntalehden artikkeli "Kempeleen mallista": http://kuntalehti.fi/kuntauuutiset/paatoksenteko/valiokuntamalli-motivoi-paatoksentekijoita/ Uudistusehdotusterveisin! Ulla |
KIRJOITTAJAKokoomuksen kuntavaaliehdokas, ehdokasnumero 14 ARKISTO |